Herkuttele talviomenilla

Syksyn omenasato on nyt monesta kotipihasta kerätty talteen ja muokattu suomalaisten kotikeittiöissä moneksi eri herkuksi. Syksyn sadosta on keitetty maukasta hilloa ja puuron seuraksi makeaa kiisseliä, jossa on mukavia ”sattumia”. Monessa kodissa on myös herkuteltu kanelisilla omenapiirakoilla, jotka niin monen mielessä yhdistetään saumattomasti syksyyn. Nämä herkut on kuitenkin lokakuun loppuun tai viimeistään marraskuun alkuun mennessä syöty loppuun. Omenien ystävä voi kuitenkin taktikoida niin, että näistä kirpeän makeista puutarhan antimista voi nauttia vielä talvikuukausinakin. Puutarhaan voi nimittäin istuttaa niin syksy- kuin talviomenalajikkeita. Talviomenat tarvitsevat kypsyäkseen kirpeämpää ilmaa, ja niitä on olemassa useita oikein maukkaita lajikkeita. Tässä postauksessa esittelemme muutamia maukkaimmista talviomenalajikkeista ja annamme vinkkejä, mitä niistä kannattaa valmistaa.

Yksi Suomessa menestyvistä talviomenalajikkeista on nimeltään ”Talvikaneli”, joka nimensä mukaisesti maistuu mukavasti kaneliselta. Talvikaneli on lajien ”Lobo” ja ”Punakaneli” risteytyksestä syntynyt lajike, joka yhdistää kahden talviomenalajikkeen hyvät puolet. Lajike kestää hyvin erilaisia omenille tyypillisiä tauteja, joista yleisimpiä ovat rupi ja muumiotauti. Talvikanelin omenat ovat suuria ja makeita ja väriltään hehkuvan punaisia. Lajikkeelle on myös tyypillistä, että puu tuottaa vaihtelevan määrän satoa eri vuosina. On siis aivan normaalia, että joinakin vuosina sen sato on vaatimaton ja seuraavana huomattavasti edellisvuotta runsaampi.

Muita mielenkiintoisia talviomenalajikkeita ovat esimerkiksi ”Tobias” ja ”Juuso”. Tobias-lajike on niin sanottu herkkuomena, jonka maku on hyvin aromikas ja makea. Sen syvänpunainen väri tekee siitä jo itsessään hyvin houkuttelevan näköisen hedelmän. Tobias-omenoiden sato kerätään talteen syyskuun lopussa, mutta omenat vaativat kypsyäkseen parin viikon varastoinnin. Lajikkeesta voi nauttia monien muiden talviomenoiden tapaan hyvin pitkään sen keruun jälkeen, sillä se säilyy oikein varastoituna kuudesta kahdeksaan viikkoa. Juuso taas lajitellaan talviomenana talouslajikkeiden piiriin, ja se on maultaan hiukan hapokas. Lajikkeen tuottamien omenoiden makua voidaan kuitenkin kuvailla myös aromikkaiksi, ja monet löytävät siitä päärynämäisiä vivahteita. Juuso-lajikkeen puiden sato kerätään myös syyskuun lopussa, ja omenat ovat syöntikypsiä parin viikon varastoinnin jälkeen.

Talviomenat kestävät varastointia erittäin hyvin, mikä tarkoittaa sitä että sinun ei tarvitse valmistaa niistä mitään heti niiden keräämisen jälkeen. Voit hakea varastosta vielä talvella tuoreita omenia milloin mitäkin varten. Talviomenista voi valmistaa aivan samoja herkkuja kuin syyslajikkeistakin, mutta vuodenajan juhlat saattavat vaikuttaa siihen mitä omenistasi päätät valmistaa. Esimerkiksi jouluksi omenista tulee valmistettua erilaisia lisukkeita joulukattauksen pääruokien kaveriksi. Tiesitkö, että makea omenahillo sopii hyvin yhteen esimerkiksi naudanlihan kanssa? Jouluna myös omenamehu- tai siideri sopii hyvin joulupöydässä nautittavaksi. Talvilajikkeet ovat usein makeita, joten niistä valmistettu mehu on jopa perheen pienimpien mieleen.