Sienestäminen

Syksyt ovat erilaisia ja sienet kasvavat joka syksy eri tavalla. Sienestäjä kokeekin aina löytämisen iloa ja yllätyksiä metsästä. Sienten kasvua ollaan kyllä tutkittu, mutta siltikään mitään selitystä ei ole sille miksi tietty sieni voi kasvaa vaikka tänä syksynä kaikkialla ja joku toinen ei kasva ollenkaan.

Sienet yleensä kasvavat joko maan alla tai lahojen puiden sisällä. Mitä me nimeämme sieniksi on sienen keino tuoda itiönsä ilmoille. Kosteus ja lämpö oikeaan hetkeen saavat sienien kasvattamaan itiöemiä. Itiöemät ovat paksuja, kirkkaita ja erittäin maukkaita. Ne ovat edellä mainittuja asioita sen takia, että niitä popsittaisi ja tongittaisi ja että sienet näin pääsevät levittämään itiöitä.

Metsissä kasvaa paljon erinomaisia ruokasieniä. Jos herkkutatteja on vähän, on tämän pullean sienen löytäminen iso saavutus. Yksi suuri tatti tietää jo herkullista ateriaa kun taas iso määrä tatteja tietää sitä, että niitä voi pakastaa ja niistä voi laittaa vaikkapa keittoja, piirakkaa, kastiketta ja pihvejä.

Kantarelleja voi kerätä herkkuvoileipiin ja yhdestä ämpärillisestä saa jo isot määrät keittoa. Kannattaa kuitenkin pitää silmä kädessä, sillä keltaiset koivunlehdet näyttävät yllättävän paljon kantarelleilta.

Karvarouskut ovat vaaleanpunaisen nukan peittämiä ja niitä on hauska kerätä ja niitä on joskus niin paljon, että pitää oikein katsoa mihin astuu. Sienet ovat aina parhaimman makuisia nuorena.

Suppilovahveroita kasvaa yleensä massoittain samoin leppärouskuja joita voi joskus olla kuusikkoalueilla kyllästymiseen asti. Voitatteja saattaa kasvaa myös metsätien reunoilla aina jonoksi asti. Sateiden jälkeen saattaa mäntykankaalle kasvaa satoja kehnäsieniä.

Joskus kuitenkin on myös syksyjä kun sienestäjä saa kävellä pitkät pätkät tyhjin käsin ja sitten kun löytää vihdoin tatin se saattaa olla sienisääsken toukkia täynnä. Kehnäsienet voivat olla kuivia ja madot ovat vallanneet rouskun. Huonona syksynä saattavat kangashaperot, nummitatit ja limanuljaskat maistumaan joita kasvaa joka syksy ainakin jonkin verran.

Sieniä voi opetella pikku hiljaa ja jos tuntee muutaman tutun ruokasienen, niin saalis on taattu. Ruoaksi kannatta valmistaa pilaantumattomia sieniä ja sellaisia jotka tuntee varmuudella. Näiden lisäksi kannattaa opetella yleisimmät myrkylliset sienet.